SQL-kielen perusteet

© Jouni Huotari & Tapani Äijänen
1999-2006, viimeisin päivitys 12.9.2006

Kalvot perustuvat osin Ari Hovin SQL-oppaaseen (Docendo 2004)

1. Johdanto

Huom. Relaatiomalli ym. tietokantojen perusteet on esitetty erillisillä kalvoilla

SQL - Structured Query Language

SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli

Yleisimmät kielellä hoidettavat toiminnot:

Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen

Kyselyt tietokantaan ja laskenta tietokannan datalla

Tietojen ylläpito: lisäykset, muutokset ja poistot

Valtuuksien käsittely

Tapahtumankäsittelyn ohjaaminen

Lisäksi SQL:n käyttö ohjelmoinnissa

”Upotettu” SQL; SQL:n käyttö muiden kielien sisältä

API-rajapinnat ohjelmointikieliin

SQL

SQL on luonteeltaan ei-proseduraalinen kieli, jossa kerrotaan mitä halutaan tehdä (ei miten)

SQL perustuu relaatioalgebraan ja joukko-oppiin

SQL:stä useita versioita, mm. SQL-92 eli SQL2, SQL'99 eli SQL3 ja SQL:2003

Kielestä on eri valmistajilla toisistaan poikkeavia versioita (murteita)

SQL-kieltä voidaan käyttää useissa SQL-tuotteissa vuorovaikutteisesti antamalla SQL-käskyjä omaan ikkunaan, jolloin tulokset saadaan välittömästi (toiseen ikkunaan)

SQL-kielen historiaa

Alun perin SEQUEL (Structured English QUEry Language)

1. versio kehitettiin IBM:n tutkimuskeskuksessa 1970-luvulla (E.F. Coddin relaatiomalliin pohjautuen)

1. kaupallinen versio esiteltiin v. 1979 (Oracle)

SQL:n ANSI-standardi julkistettiin v. 1986

1989 lisättiin viite-eheysmääritykset

1992 liitossyntaksi, tapahtumanhallinta ym.

1999 mm. herättimet, talletetut proseduurit ja oliolaajennuksia + CLI (Call Level Interface)

2003 lisää olio-ominaisuuksia, XML, SQL/OLB ym.

Näissä kalvoissa esiintyvät SQL-käskyt

Noudattavat pääosin SQL2-standardia

Suurin osa on testattu Oraclella, OCELOTilla ja MS Accessilla; näistä vain OCELOT on täysin SQL-standardin (SQL2 ja osin SQL3) mukainen

Kalvoissa on mainittu, jos käskystä on jokin standardista poikkeava tuotekohtainen ratkaisu

Rakenne (käskyjen esitysjärjestys) on Ari Hovin kirjaa mukaileva

DDL ja DML

Data Definition Language (DDL): tietokannan rakenteen määrittely

Perus-SQL:ssä CREATE, ALTER ja DROP TABLE, CREATE ja DROP VIEW, CREATE ja DROP INDEX

Käyttökelpoisia esimerkiksi silloin kun on tarve luoda uudestaan taulut ja sarakkeet

Lisäksi mm. auktorisointikäskyt (GRANT ja REVOKE)

Data Manipulation Language (DML): tietokannan käsittely

Kyselyihin SELECT, koostefunktiot (mm. SUM ja COUNT) ym.

Tietojen ylläpitoon UPDATE, DELETE ja INSERT

Muutosten vahvistus ja peruutus (COMMIT ja ROLLBACK)

Lisäksi mm. Oraclessa on ohjauskäskyt transaktioille, sessiolle ja järjestelmälle, esim. ANALYZE, AUDIT ja COMMENT

SQL ohjelmoinnissa

”Upotettu” SQL: SQL-käskyt muiden kielien sisältä

SQL-käskyt voidaan laittaa ohjelmiin sellaisenaan

ohjelma linkitetään relaatiokantaan API-rajapinnoilla (Application Programming Interface), esim. ODBC ja JDBC

Dynaaminen SQL: (jonkin muuttujan arvoksi sijoitettu) SQL-käsky käännetään ja suoritetaan ajoaikana

2. Peruskyselyt

SELECT-käskyn eri muodot

SELECT-käsky

SQL-kielen keskeinen toiminto on kyselyiden tekeminen tietokantaan

Kyselyissä SQL-kielen perusrakenne käsittää kolme avainsanaa, joista SELECT ja FROM ovat pakollisia:

SELECT <attribuuttilista> valitsee listan mukaiset sarakkeet (attribuutit) kyselyyn

FROM <taululista> määrittelee haettavat taulut

WHERE <ehdot> määrittelee ehdot haettaville riveille (monikoille)

SELECT * hakee kaikki sarakkeet

SELECT ilman WHERE-ehtoa hakee kaikki rivit

SQL-käskyn esitystapa ja rakenne

SQL-kyselyn yleinen muoto:

SELECT [A1, A2, … AN] -- valittavat sarakkeet

FROM [T1, T2 … TM] -- valittavat taulut

WHERE [L1] -- kyselyn ehto

GROUP BY [L2] -- ryhmittelyehto

HAVING [L3] -- ryhmittely hakuehto

ORDER BY [L4] -- lajitteluehto

Kommentit alkaa yleensä kahdella viivalla: --
(ei toimi Accessissa; vanhassa MySQL:ssä pitää olla välilyönti viivojen jälkeen)

/* Tällä tavoin voidaan merkitä pidempi kommentti monissa tuotteissa (mm. MySQL, Oracle, SQL Server) */

Monissa tuotteissa käskyn lopussa on puolipiste, mikä kertoo tuotteelle käskyn päättymisestä

SQL-esimerkkejä

Hae kaikki henkilöt, jotka ovat syntyneet v. 1975:

SELECT *
FROM henkilo
WHERE syntvuosi = 1975

DISTINCT, mikäli mahdolliset toistot halutaan poistaa:

SELECT DISTINCT myyja FROM tuotteet

SELECT-lause voi sisältää sarakkeisiin kohdistuvia operaatioita (laskentaa) ja sarakkeelle voidaan antaa nk. Aliasnimi (AS-sidesanalla), esim.

SELECT hinta, hinta * 1.22 AS HintaSisALV, nimi
FROM tuote

Monissa tuotteissa AS-sidesana voidaan jättää pois

SQL-hakuesimerkkejä; lajittelu

Haetaan kaikki tuotetiedot, lajittelu nimen mukaan:

SELECT *

FROM tuotteet

ORDER BY nimi -- oletus = nouseva eli ASC, laskeva = DESC

Kysely, joka lajittelee ensisijaisesti sukunimen mukaan, mutta näyttää kuitenkin ensin etunimen:

SELECT etunimi, sukunimi, kunta, tutkinto, palkka
FROM henkilo
ORDER BY sukunimi, etunimi

Rivien valinta: WHERE-ehto

WHERE-ehto voi sisältää

vertailuoperaattoreita <, >, <>, <=, >=, !=, !>, !<)

BETWEEN -määreen

IN -määreen

LIKE -määreen

IS NULL tai IS NOT NULL -ehdon

AND, OR ja NOT -operaattoreita

Merkkijonohaut:

% = mikä tahansa merkkijono (Accessissa *)

_ = joku merkki (Accessissa ?)

Kirjainkoolla on väliä (paitsi MS:n tuotteissa ja MySQL:ssä)

WHERE-esimerkkejä

SELECT nimi, hinta

FROM tuotteet

WHERE hinta BETWEEN 100 AND 1000;

SELECT nimi FROM tuotteet

WHERE nimi LIKE '%86%';

SELECT nimi, hinta FROM tuotteet

WHERE nimi NOT IN ('pentium' , 'K6');

Koostefunktiot

Viisi standardifunktiota:

AVG -- keskiarvo

MIN -- pienin arvo

MAX -- suurin arvo

SUM -- summa

COUNT -- lukumäärä

Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:

SELECT Count(*) AS Lkm
FROM henkilo;

Koostefunktioiden käyttö

Koostefunktioita käytetään SELECT-lauseen sarakeluettelossa ja HAVING-lauseessa

SELECT MAX(hinta), MIN(hinta) -- suurin ja pienin hinta

FROM tuote;

WHERE-lauseessa koostefunktioita ei voi käyttää (vaan ne on laitettava HAVING-lauseeseen), esim. Haetaan myyjät, joiden myymien tuotteiden hinta yhteensä on yli 5000:

SELECT myyja, SUM(hinta) -- tuotteiden hintojen summa

FROM tuote;

GROUP BY myyja -- ryhmittely myyjän mukaan

HAVING SUM(hinta) > 5000;

DISTINCT-rajaus toimii muissa tuotteissa paitsi Accessissa:

SELECT COUNT(DISTINCT city) -- monestako kaupungista

FROM authors; -- kirjailijoita

Ryhmittely - Group By

GROUP BY -ehdolla tiedot ryhmitellään jonkin sarakkeen tai sarakkeiden mukaan ryhmiin

GROUP BY -ehdon ryhmiin kohdistetaan yleensä jokin summafunktio

kaikki SELECT-listan lauseet, joissa ei ole funktiota, on lueteltava GROUP BY –lauseessa!

Esim. kunkin myyjän tuotteiden hintojen keskiarvo:

SELECT myyja, AVG(hinta) FROM tuote

GROUP BY myyja;

Kunkin myyjän tuotetyyppien määrä

SELECT myyja, COUNT(myyja) FROM tuote

GROUP BY myyja;

Ryhmittely - Having

Sekä HAVING- että WHERE-lauseella voidaan ryhmittelyn tulosta rajata:

SELECT myyja, COUNT(*) -- myös NULL kelpaa

FROM tuote

WHERE tuoteHinta > 100

GROUP BY myyja -- hae myyjät joilla

HAVING COUNT(*) >2; -- vähintään 3 tuotetta

Tulosjoukkoa voidaan siis rajata eri tasoilla:

rajataan ensiksi ryhmiteltävä joukko WHERE-lausekkeella

tästä syntynyt tulos ryhmitellään GROUP BY-määrittelyllä

lopuksi ryhmiteltyä joukkoa voidaan vielä rajata HAVING-lauseella

Muita funktioita

Pyöristys useimmissa tuotteissa ROUND-funktiolla, esim.

SELECT palkka, round(palkka*1.1,0) AS uusipalkka
FROM emp;

Päivämääräfunktiot, ks. Hovi s. 56 – 65

Tuotekohtaiset maa-asetukset huomioitava

ANSI-standardissa CURRENT_DATE: tämä päivä

Tuotekohtaisista eroista on hyvä yhteenveto:
http://troels.arvin.dk/db/rdbms/#functions

Merkkijonofunktioita

Merkkitiedon käsittely

standardissa merkkijono saadaaan funktiolla SUBSTRING(mjono FROM mista FOR pituus)

monissa tuotteissa on kuitenkin SUBSTR(mjono,mista,mihin)
-funktio (Accessissa Mid-funktio), esim.:

SELECT sukunimi, ‘, ‘, SUBSTR(etunimi,1,1), ‘.’

FROM nimet

Tuloksena lista: Aaltonen, M. …

Muita merkkijonofunktioita:

CHAR_LENGTH -- merkkien määrä (Oraclessa LENGTH)

UPPER(nimi) -- merkit isoiksi (Accessissa UCase)

LOWER(nimi) -- merkit pieniksi (Accessissa LCase)

LEFT(nimi, n) -- merkkijono vasemmalta (n merkkiä)

RIGHT(nimi, n) -- merkkijono oikealta (n merkkiä)

Vielä merkkijonojen käsittelystä

Merkkijonojen yhdistäminen (konkatenointi)

standardia noudattavat Oracle ja DB2, jossa merkkijonot yhdistetään kahdella pystyviivalla, esim.:

SELECT sukunimi || ', ' || etunimi AS Nimi

FROM HENKILO;

MS:n tuotteissa käytetään + -merkkiä ja MySQL:ssä CONCAT-funktiota

Tietotyypin muuntaminen:

eksplisiittisesti numeerisen ja merkkimuotoisen välillä, esim. ANSI-standardin CAST-funktiolla tai Oraclessa TO_CHAR (n, [format [,lang]]);

muutoin implisiittisesti

SQL:2003-standardin uusia funktioita

Nk. skalaarifunktiot: LN (), EXP (), POWER (), SQRT (), FLOOR (), CEIL[ING] (), WIDTH_BUCKET()

Koostefunktiot: STDDEV_POP (), STDDEV_SAMP (), VAR_POP (), VAR_SAMP () ym.

Nk. taulukkofunktiot: RANK () OVER ..., DENSE_RANK () OVER ..., PERCENT_RANK () OVER ..., CUME_DIST () OVER ..., ROW_NUMBER () OVER ...

Muitakin on ...

Liitokset - haut useaan tauluun

Tavallisin liitos on valintaliitos

ehtona =, !=, <, <=, >=, >

yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join)

taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus- ja viiteavain)

Esim.
SELECT nimi, tilausnumero

FROM asiakas INNER JOIN tilaus

ON asiakas.asiakastunnus = tilaus.asiakastunnus;

Kvalifiointi: taulun nimi sarakenimen eteen

pakollista, jos saman niminen sarake kahdessa taulussa

Perinteinen liitos

Liitosehto WHERE-lauseessa

Esim. hae yrityksen nimi, ko. yrityksen henkilöiden nimet ja palkat yli 2500 tienaavista:

SELECT Yrtun, Nimi, -- Hae yrityksen tunnus, nimi

Sukunimi, Etunimi, Palkka -- ja henkilön nimi + palkka

FROM YRITYS, HENKILO -- näistä tauluista

WHERE YRITYS.Yrtun = HENKILO.Yrtun -- Liitosehto!

AND Palkka > 7500 -- Hakuehto palkalle

ORDER BY Nimi; -- Lajittelu

Uusi liitossyntaksi (suositeltavampi vaihtoehto)

Liitosehto FROM-lauseessa

Hae yrityksen nimi, ko. yrityksen henkilöiden nimet ja palkat yli 2500 tienaavista:

SELECT Yrtun, Nimi, -- Hae yrityksen tunnus, nimi

Sukunimi, Etunimi, Palkka -- henkilön suku- ja etunimi + palkka

FROM YRITYS -- YRITYS –taulusta, joka

INNER JOIN HENKILO -- liitetään HENKILO-tauluun

ON YRITYS.Yrtun = HENKILO.Yrtun -- Liitosehto

WHERE Palkka > 7500 -- Hakuehto palkalle

ORDER BY Nimi; -- Lajittelu

Standardin mukaan voidaan myös käyttää NATURAL JOIN –liitosta, jos liitossarakkeet ovat samannimiset

Liitokset: ulkoliitos (outer join)

Outer Join ottaa mukaan myös ne rivit, jotka eivät täytä join-ehtoa; esim.:

haetaan myös ne asiakkaat, joille ei löydy tilauksia:

SELECT nimi, tilausnumero
FROM asiakas
LEFT OUTER JOIN tilaus
ON asiakas.asiakastunnus = tilaus.asiakastunnus;

vanha syntaksi:
SELECT nimi, tilausnumero

FROM asiakas, tilaus

WHERE asiakas.asiakastunnus (+) = tilaus.asiakastunnus;

OUTER-sana voidaan jättää pois SQL-standardissa

Liitos itseensä

Liitos itseensä: tarvitaan korrelaationimeä (alias)

Esim. haetaan JAMKin eri yksiköt:

SELECT a.nimi
FROM asiakas a, asiakas b
WHERE a.emoyritystunnus = b.asiakastunnus
AND b.nimi = 'JAMK';

Joissakin tuotteissa pitää käyttää AS-sidesanaa korrelaationimen edessä, joissakin pitää olla välilyönti

Kun korrelaationimi on otettu käyttöön, ei alkuperäistä nimeä saa käyttää sarakkeen kvalifioinnissa (esim. edellisessä käskyssä SELECT asiakas.nimi antaisi virheilmoituksen

Yhdiste (UNION)

Kaksi taulua (tai useampia) yhdistetään samantyyppisen tiedon avulla

Esim. opettajien ja opiskelijoiden puhelinnumerot:

SELECT OpeNimi AS Nimi, PuhNro, ’opettaja’

FROM OPETTAJA

UNION

SELECT OpiskNimi AS Nimi, PuhNro, ’opiskelija’

FROM OPISKELIJA

ORDER BY 1;

Alikysely

Voidaan käyttää SELECT, INSERT, UPDATE ja DELETE -komennoissa

Sisin kysely suoritetaan ensiksi

Voi palauttaa vain yhden sarakkeen ja sille yhden tai useamman arvon

vertailuoperaattori “=“: alikysely voi palauttaa vain yhden arvon

IN-operaattori tai vertailuoperaattori ANY tai ALL -ehdon kanssa sallii alikyselyn palauttavan useita arvoja

Oltava aina suluissa ja haettavana saa olla vain yksi sarake

Käyttää automaattisesti distinct-määrettä

Alikyselyt – esimerkki1: =

Hae sen henkilön nimi, joka myy solmioita:

SELECT HenkNimi

FROM HENKILO

WHERE HenkID =

(SELECT MyyjaID

FROM TUOTE

WHERE TuoteNimi = ‘Solmio');

Aika usein alikyselyssä etsitään arvoa koostefunktiolla (palauttaa aina yhden arvon)

Alikyselyt – esimerkki 2: IN

Hae niiden tuotteiden nimet ja hinnat, joita myy laiteosastolla olevat henkilöt:

SELECT TuoteNimi, hinta

FROM tuote

WHERE myyja IN

(SELECT myyja

FROM myyjat

WHERE osasto = 'laite');

Myös NOT IN on käyttökelpoinen, kun halutaan sulkea pois alikyselyn palauttama tulosjoukko

Alikyselyt – esimerkki 3: ANY, ALL ja EXISTS

Jos käytetään vertailuoperaattoria > tai <, niin IN ei käy

SELECT nimi, hinta, myyja

FROM tuote -- hakuehto:

WHERE hinta > ANY -- ne myyjät

(SELECT hinta -- jotka myyvät

FROM tuote -- kalliimpia tuotteita

WHERE myyja = ‘Pekka'); -- kuin Pekka

ANY: jos alikyselyn mikä tahansa arvo täyttää ehdon

ALL: jos alikyselyn jokainen yksittäinen arvo täyttää ehdon

EXISTS: tosi, jos alikysely palauttaa ainakin yhden rivin

3. Taulujen määrittely ja muuttaminen

DDL: Taulujen luonti, muutos ja poisto

DML: taulujen tietojen ylläpito

Tapahtumien (transaktioiden) hallinta

Näkymät, synonyymit ja muut tietokantaobjektit

Taulujen perustaminen

Taulun perustajalla täytyy olla valtuudet (GRANT) tietokantaan

Kullekin taulun sarakkeelle annetaan nimi ja tietotyyppi (+ maksimipituus ja mahdolliset desimaalit)

Tarvittaessa määritetään rajoitteita (NOT NULL, PRIMARY KEY, FOREIGN KEY, UNIQUE, DEFAULT ja CHECK)

SQL-esimerkki: taulun luonti

Taulu luodaan CREATE TABLE –käskyllä:

CREATE TABLE YRITYS

(YritysID smallint NOT NULL,

YritysNimi varchar (80),

Toimialakoodi char (10),

YrLisaysPvm date,

PRIMARY KEY (YritysID))

Viite-eheys REFERENCES-määreellä, ks. Rajoitteet

CONSTRAINT fk_toimiala FOREIGN KEY (Toimialakoodi)
REFERENCES TOIMIALA (Toimialakoodi)

Muutamia SQL-92-standardin tietotyyppejä

CHAR [(pit.), kiinteä, oletuspit. 1]

VARCHAR [(pit.), vaihtuvanmitt. merkkijono]

NUMERIC [(koko pituus [,desimaaliosa])]

INTEGER [kokonaisluku, pit. tuotekoht.]

DATE [vuosi (0001-9999), kk ja päivä]

TIME [(pit.), tunti, minuutti ja sekuntti]

BLOB [SQL-99, binary large object]

Ocelot-tietokantatuote sis. SQL2:n ja osan SQL3:n tietotyypeistä

SQL:2003 – muutokset aikaisempaan standardiin

Uudet tietotyypit:

BIGINT (tarkkuus tuotekohtainen, kuitenkin aina
BIGINT >= INTEGER >= SMALLINT)

MULTISET (voidaan luoda ARRAY-tyyppinen kokoelma)

Kaksi tietotyyppiä poistettu:

BIT

BIT VARYING

Sequence

CREATE TABLE LIKE …

Ym.

Oraclen tietotyypit

CHAR [255 tavua, kiinteäpituuksinen]

VARCHAR2 [2 kt (4 kt Oracle 8:ssa)]

NUMBER [numeerinen 1x10-¹³⁰ – 9,99x10¹²⁵]

LONG [2 Gt]

RAW [255 tavua, binaarinen]

LONG RAW [2 Gt, binaarinen]

DATE [pvm ja aika, kiinteäpituuksinen]

ROWID [rivin ID:n muuttujatyyppi]

Muita Oraclen tietotyyppejä

NCHAR ja NVARCHAR2: kansallisen kielen tietotyyppi

CLOB: yksitavuinen, NCLOB: yksi- tai monitavuinen, 4 Gt

BLOB: binaarinen, 4 Gt

BFILE: osoitin tallennettuun ulkoiseen bin.tiedostoon

Oraclen oma (esim. SDO_GEOMETRY for Oracle Spatial)

Käyttäjän määrittämä tietotyyppi (voidaan tehdä INTYPE File Assistant -ohjelmalla)

SQL-esimerkki: taulun muutos

Taulu muutetaan ALTER TABLE –käskyllä,
esim. sarakkeen lisäys (loppuun)

ALTER TABLE YRITYS

ADD COLUMN Maa char (20)

ALTER TABLE tuli osaksi SQL-standardia vasta SQL3:ssa

Katso tuotekohtaisesti, voidaanko lisätä kerralla useita sarakkeita tai sarake johonkin väliin

Sarakkeen muutos: ALTER COLUMN ja poisto: DROP COLUMN, ks. oma tuotteesi, esim.

ALTER TABLE YRITYS

DROP COLUMN Maa CASCADE

Eheysvaatimukset

Tietokantaan kohdistuu kolmen tyyppisiä eheysvaatimuksia:

Avaineheys: taululla tulee olla perus- eli pääavain (PK)

Viite-eheys: viiteavaimelle tulee löytyä arvo viitattavan taulun pääavaimesta

Attribuuttieheys: attribuuttien tulee kuulua sallittuun joukkoon

Määritetään nk. rajoitteella (ks. seur. kalvo)

Palvelin tarkistaa eheysvaatimusten toteutumisen

Rajoitteet eli pakotteet (constraints)

Määritellään CREATE TABLE tai ALTER TABLE -komennoissa

Rajoitteita voidaan määritellä sarakkeille tai tauluille

Rajoitteita ovat:

avaimet: PRIMARY KEY, FOREIGN KEY ja UNIQUE

oletusarvot ja raja-arvotarkistukset: DEFAULT ja CHECK

esimerkkejä:

ALTER TABLE DEPT

ADD CONSTRAINT pk_deptno PRIMARY KEY (deptno),

ADD priority SMALLINT DEFAULT 1

ADD CONSTRAINT chk_sukup CHECK (sukupuoli IN (‘M’,’N’))

Primary Key, Unique ja Foreign key

Primary Key (CONSTRAINT pk_sarake PRIMARY KEY (sarakenimi1 [,sarakenimi2])

Yksiköi taulun rivit

Sarakkeiden tulee olla Not Null -tyyppisiä

Käytetään hyväksi viite-eheyttä luotaessa

Unique (CONSTRAINT sarakenimi UNIQUE)

Luo yksilöivän indeksin (oletus on ei klusteroitu)

Sarakkeet voivat sisältää Null-arvoja

Voi olla useita / taulu

Foreign Key (CONSTRAINT fk_sarake FOREIGN KEY (sarakenimi) REFERENCES vanhempi (perusvain) )

Luo viite-eheyden taulujen välille

Voi sisältää useita sarakkeita

Viiteavaimen lisäys

Viite-eheys voidaan määritellä taulua luotaessa tai jälkeenpäin ALTER TABLE -käskyllä

Esim. Puhelin-taulu, jonka vanhempi on Henkilo; jos henkilö poistetaan niin myös henkilön puhelimet poistetaan (ON DELETE CASCADE)

ALTER TABLE Puhelin
ADD CONSTRAINT FK_HenkiloID
FOREIGN KEY (HenkiloID)
REFERENCES Henkilo (HenkiloID)
ON DELETE CASCADE

Viisi vaihtoehtoa: CASCADE, SET DEFAULT, SET NULL, NO ACTION, RESTRICT, joista kaksi viimeistä estävät poiston, jos vanhemmalla on lapsia

Myös päivitykset voidaan vyöryttää: ON UPDATE CASCADE

Laskuri: automaattisesti kasvava sarake

Taululle voidaan määritellä sarake, joka on automaattisesti kasvava numero

Määrittelyssä annetaan alkuarvo ja lisäys

Standardin mukaan laskuri luodaan joko IDENTITY- tai SEQUENCE-käskyllä

Ominaisuus voidaan luoda myös CREATE TABLE, ALTER TABLE tai SELECT INTO –komennon yhteydessä

Laskuri toimii usein perusavaimena

Laskurin luonti

Esimerkki 1:

CREATE TABLE tuotteet (

TUOTE_ID INTEGER

GENERATED ALWAYS AS IDENTITY

START WITH 100

INCREMENT 1

MINVALUE 100

NO MAXVALUE

NO CYCLE,

... )

Esimerkki 2:

CREATE SEQUENCE osanumero AS INTEGER

START WITH 1

INCREMENT BY 1

MAXVALUE 100000

MINVALUE 1

SQL:2003 - GENERATED ALWAYS

Esimerkki:

CREATE TABLE EMPLOYEES (

EMP_ID INTEGER,

SALARY DECIMAL(7,2),

BONUS DECIMAL(7,2),

TOTAL_COMP GENERATED ALWAYS AS (

SALARY + BONUS ),

HR_CLERK GENERATED ALWAYS AS (

CURRENT_USER )

)

Taulun poisto

Taulun poisto tapahtuu DROP TABLE -käskyllä, esim.

DROP TABLE TEMP;

Tällöin vyörytetään poistot, jos CASCADE DELETE on lapsitauluun määritetty, muutoin poisto estetään (jos viite-eheys on asetettu)

Samalla poistuu taulussa olevat tiedot (olihan siis backup tallessa?)

DML

Tietojen lisäys, muutos ja poisto

Tapahtumien eli transaktioiden hallinta

Tietojen lisääminen

INSERT INTO taulu VALUES (arvot);

Esim.

INSERT INTO prosessorit(cpu, hinta)
VALUES ('AMD', 700);

Sarakkeiden nimiä ei tarvitse luetella, jos kaikille annetaan arvo tai niillä on oletusarvo tai ne sallivat Null-arvon; on kuitenkin suositeltavaa luetella ne!

Taulusta toiseen:

INSERT INTO taulu1 SELECT s1, s2 FROM taulu2;

MySQL:ssä voidaan antaa useita lisättäviä rivejä yhdessä käskyssä

Tietojen muuttaminen

Olemassa olevien tietojen päivittäminen

UPDATE tuotteet SET hinta = 1200

WHERE tuote_nimi = 'lelu';

Tai esim. 10 %:n hinnan lisäys:

UPDATE tuotteet SET hinta = hinta * 1.1

Useaan tauluun perustuva päivitys

UPDATE tuotteet SET määrä = 10

FROM tuotteet t, myyjat m

WHERE t.myyja = m.myyja;

Tietojen poistaminen

Rivien poistaminen taulusta

DELETE {FROM} [taulun nimi] WHERE [ehto poistettaville riveille]:

DELETE FROM tuote WHERE nimi = 'auto';

Poisto alikyselyn avulla

DELETE asiakas WHERE asiakastunnus

NOT IN (SELECT asiakastunnus FROM TILAUS);

Tapahtumien eli transaktioiden hallinta

Tapahtuma on yleensä useamman käskyn kokonaisuus, joka suoritetaan joko kokonaan tai ei ollenkaan

Esim. maalitilaston päivitys:

BEGIN TRANSACTION

INSERT INTO ottelu (joukkue1ID, joukkue2ID, kotimaalit, vierasmaalit) VALUES (3, 8, 4, 2);

UPDATE joukkue
SET maalisaldo = maalisaldo + :kotimaalit - :vierasmaalit
WHERE joukkueID = :joukkue1ID;

UPDATE joukkue
SET maalisaldo = maalisaldo + :vierasmaalit - :kotimaalit
WHERE joukkueID = :joukkue2ID;

COMMIT;

COMMIT hyväksyy, ROLLBACK peruuttaa tapahtuman

SQL-92 eristyvyystasot

Eristyvyystaso ilmaisee transaktion eristyvyyttä eli riippumattomuutta muista samanaikaisista transaktioista

Tavoitteena ehkäistä samanaikaisuuden ongelmia:

1 Hukatun päivityksen ongelma (lost update): päällekirjoitus

2 Keskeneräisen käsittelyn ongelma (uncommitted dependency)

a) luetaan peruutettava

b) päivitetään peruutettava

3 Ristiriitaisen tulkinnan ongelma (inconsistent analysis)

a) eritahtinen päivitys

uusien rivien ongelma (phantom rows)

Katso esimerkit erillisestä kalvosetistä (J. Rantanen)

http://data.hamk.fi/materiaalit/tiedonhallinta2/ccr/eristyvyys.pps

Eristyvyystasot

Komennolla

SET TRANSACTION ISOLATION LEVEL

voidaan asettaa neljä eri eristyvyystasoa:

Muita tietokantaobjekteja

Näkymät, synonyymit, indeksointi, valtuudet ja systeemihakemisto

Näkymät

Näkymä (view) on looginen näyte tietokannan tauluista tai näkymistä

Näkymä ei voi sisältää SELECT INTO, ORDER BY tai COMPUTE -ehtoja

Ei voi viitata väliaikaisiin tauluihin

Tarvitaan SELECT-oikeus tauluihin

Esim:

CREATE VIEW Hinnasto

AS SELECT nimi, hinta FROM tuote;

Käyttö:

SELECT * FROM Hinnasto;

Näkymän käyttö

Näkymän kautta voidaan päivittää tai lisätä tietoja, mutta yleensä vain yhteen tauluun ja silloinkin on useita ehtoja, mm. näkymässä ei saa olla DISTINCT-määrettä, GROUP BY tai HAVING-lausetta eikä alikyselyä

Näkymä poistetaan DROP VIEW -komennolla

Jos näkymässä on laskettuja sarakkeita, view-määrittelyn nimen jäljessä täytyy luetella sarakkeiden nimet:

CREATE VIEW ALVhinnasto(nimi, ALVhinta)

AS SELECT nimi, hinta*1.22

FROM TUOTE;

Esimerkki laskentaosasto-näkymästä

CREATE VIEW Accounting AS

SELECT dname, loc, empno, ename, job

FROM dept, emp

WHERE dept.deptno = emp.deptno

AND dept.deptno = 10; -- 10: ACCOUNTING-osasto

SELECT * FROM Accounting;

DROP VIEW Accounting;

Vinkkejä näkymien luontiin

Testaa ensin kysely ja luo vasta sitten näkymä

Jos taulun nimi muuttuu, luo kysely jossa on alkuperäisen taulun kentät; tällä tavoin sinun ei tarvitse muuttaa olemassa olevia SELECT- ym. käskyjä

Näkymillä voit suojata tietoja käyttäjäryhmittäin

Voit rakentaa näkymän toisen näkymän päälle, mutta se voi vaikeuttaa ymmärtämistä

Synonyymit

Helpottavat viittaamista tauluun antamalla tauluviittaukselle jokin kuvaava nimi

Esim. jos toinen käyttäjä (Pekka) on antanut SELECT-oikeuden omaan tauluunsa (kurssi), voidaan tiedot hakea komennolla SELECT * FROM Pekka.kurssi

Luomalla synonyymi (CREATE SYNONYM kurssit FOR Pekka.kurssi) voidaan em. kysely tehdä käskyllä SELECT * FROM kurssit

Tarkista tuki synonyymille omasta tuotteestasi

Valtuudet

Tavoitteena tietojen suojaus

Tiedot voidaan suojata käyttäjä- ja taulukohtaisesti

Käyttäjiä luodaan useimmissa tuotteissa CREATE USER –käskyllä ja salasana määritetään samalla, esim. CREATE USER jouni IDENTIFIED BY jh1

Joissain tuotteissa salasana luodaan CREATE PASSWORD -käskyllä

Käyttöoikeudet voidaan niputtaa nk. rooliin (voi olla myös yksittäinen henkilö) ja luoda CREATE ROLE –käskyllä, esim. CREATE ROLE opettaja

Valtuudet myönnetään GRANT-käskyllä, esim. GRANT SELECT ON kirjat TO jouni tai kaikki oikeudet GRANT ALL -käskyllä

Valtuudet poistetaan REVOKE-käskyllä ja käyttäjä DROP USER -käskyllä

Indeksit

Tauluille voidaan perustaa sarakekohtaisia hakemistoja eli indeksejä

Indeksien käytön tarkoituksena on mm. nopeuttaa tietokantaan tapahtuvia hakuja

Yksilöivä (unique) indeksi voi toimia myös perusavaimena

CREATE UNIQUE INDEX i ON taulu(sarake)

Indeksien käyttö

Indeksoinnin etuja:

hakujen, liitosten, ryhmittelyjen ja lajittelujen nopeutuminen

pakottaa yksilöimään rivit

Kannattaa indeksoida:

perusavaimet ja viiteavaimet

sarakkeet, joita haetaan tai järjestetään usein

Indeksointi vie levytilaa ja aikaa luotaessa ja muutoksissa

Ei kannata indeksoida:

harvoin haussa käytettäviä sarakkeita

sarakkeita, joiden selektiivisyys on huono

Peukalosääntö indeksin luomiselle (nk. 3 tähden indeksi)

Ota kaikki WHERE-kohdassa mainitut sarakkeet

Lisää ORDER BY –kohdassa mainitut sarakkeet

Laita loppuun SELECT-lauseessa olevat sarakenimet

Esim. sopiva indeksi ”SELECT a, b, c FROM t WHERE d = ’x’ ORDER BY b” –käskylle olisi

CREATE INDEX i_dbac ON t(d,b,a,c)

Jos kaikki SELECTissä mainitut sarakkeet on mukana indeksissä, kyse on paksusta indeksistä

Indeksi poistetaan DROP INDEX -käskyllä

Tietokannan ja tietokantakaavan (”skeeman”) perustaminen + systeemihakemisto

Tietokanta luodaan monissa tuotteissa CREATE DATABASE -käskyllä, esim. CREATE DATABASE kirjat

Tietokantakaava (schema) on kokoelma tietokanta-objekteja (taulut, näkymät jne.), se vastaa siis käsitettä tietokanta; kaava luodaan käskyllä CREATE SCHEMA

Tieto eri tietokantaobjekteista on nk. tieto- eli systeemihakemistossa (catalog, data dictionary); se on standardin mukaan nimeltään INFORMATION_SCHEMA

Tietokantakaavan omistaa aina yksi henkilö (rooli)

Haut systeemihakemistosta

Käskyt vaihtelevat tuotteittain

Lista (käyttäjän) tauluista saadaan eri tuotteissa seuraavilla käskyillä:

SHOW TABLES (MySQL)

SELECT table_name from user_tables (Oracle)

SELECT tname FROM tab (Oracle)

SELECT table_name FROM information_schema.tables (SQL Server)

Lista tietohakemiston sisältämistä tietokannoista ja niiden omistajista (Ocelot): SELECT CATALOG_NAME, SCHEMA_NAME, SCHEMA_OWNER FROM INFORMATION_SCHEMA.SCHEMATA

Lisätietoa

Relaatiotietokantasanasto: http://www.cs.helsinki.fi/~laine/relaatiosanasto/

Historiaa ym.: http://en.wikipedia.org/wiki/SQL

Suomeksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/SQL

Yhteenveto: http://www.ocelot.ca/glossary.htm

SQL-kurssi: http://sqlcourse.com ja http://sqlcourse2.com

SQL-standardeista: http://www.jcc.com/sql.htm

Tuotteiden erosta: http://troels.arvin.dk/db/rdbms/


	© Jouni Huotari & Tapani Äijänen 1999-2006, viimeisin päivitys 12.9.2006
	Kalvot perustuvat osin Ari Hovin SQL-oppaaseen (Docendo 2004)


	Huom. Relaatiomalli ym. tietokantojen perusteet on esitetty erillisillä kalvoilla


	SQL on tietokantojen käsittelyyn kehitetty kieli
	Yleisimmät kielellä hoidettavat toiminnot:
		Tietokannan rakenteen määrittely ja muuttaminen
		Kyselyt tietokantaan ja laskenta tietokannan datalla
		Tietojen ylläpito: lisäykset, muutokset ja poistot
		Valtuuksien käsittely
		Tapahtumankäsittelyn ohjaaminen
	Lisäksi SQL:n käyttö ohjelmoinnissa
		”Upotettu” SQL; SQL:n käyttö muiden kielien sisältä
		API-rajapinnat ohjelmointikieliin


	SQL on luonteeltaan ei-proseduraalinen kieli, jossa kerrotaan mitä halutaan tehdä (ei miten)
	SQL perustuu relaatioalgebraan ja joukko-oppiin
	SQL:stä useita versioita, mm. SQL-92 eli SQL2, SQL'99 eli SQL3 ja SQL:2003
	Kielestä on eri valmistajilla toisistaan poikkeavia versioita (murteita)
	SQL-kieltä voidaan käyttää useissa SQL-tuotteissa vuorovaikutteisesti antamalla SQL-käskyjä omaan ikkunaan, jolloin tulokset saadaan välittömästi (toiseen ikkunaan)


	Alun perin SEQUEL (Structured English QUEry Language)
	1. versio kehitettiin IBM:n tutkimuskeskuksessa 1970-luvulla (E.F. Coddin relaatiomalliin pohjautuen)
	1. kaupallinen versio esiteltiin v. 1979 (Oracle)
	SQL:n ANSI-standardi julkistettiin v. 1986
	1989 lisättiin viite-eheysmääritykset
	1992 liitossyntaksi, tapahtumanhallinta ym.
	1999 mm. herättimet, talletetut proseduurit ja oliolaajennuksia + CLI (Call Level Interface)
	2003 lisää olio-ominaisuuksia, XML, SQL/OLB ym.


	Noudattavat pääosin SQL2-standardia
	Suurin osa on testattu Oraclella, OCELOTilla ja MS Accessilla; näistä vain OCELOT on täysin SQL-standardin (SQL2 ja osin SQL3) mukainen
	Kalvoissa on mainittu, jos käskystä on jokin standardista poikkeava tuotekohtainen ratkaisu
	Rakenne (käskyjen esitysjärjestys) on Ari Hovin kirjaa mukaileva


	Data Definition Language (DDL): tietokannan rakenteen määrittely
		Perus-SQL:ssä CREATE, ALTER ja DROP TABLE, CREATE ja DROP VIEW, CREATE ja DROP INDEX
		Käyttökelpoisia esimerkiksi silloin kun on tarve luoda uudestaan taulut ja sarakkeet
		Lisäksi mm. auktorisointikäskyt (GRANT ja REVOKE)
	Data Manipulation Language (DML): tietokannan käsittely
		Kyselyihin SELECT, koostefunktiot (mm. SUM ja COUNT) ym.
		Tietojen ylläpitoon UPDATE, DELETE ja INSERT
		Muutosten vahvistus ja peruutus (COMMIT ja ROLLBACK)
	Lisäksi mm. Oraclessa on ohjauskäskyt transaktioille, sessiolle ja järjestelmälle, esim. ANALYZE, AUDIT ja COMMENT


	”Upotettu” SQL: SQL-käskyt muiden kielien sisältä
		SQL-käskyt voidaan laittaa ohjelmiin sellaisenaan
		ohjelma linkitetään relaatiokantaan API-rajapinnoilla (Application Programming Interface), esim. ODBC ja JDBC
	Dynaaminen SQL: (jonkin muuttujan arvoksi sijoitettu) SQL-käsky käännetään ja suoritetaan ajoaikana


	SQL-kielen keskeinen toiminto on kyselyiden tekeminen tietokantaan
	Kyselyissä SQL-kielen perusrakenne käsittää kolme avainsanaa, joista SELECT ja FROM ovat pakollisia:
	SELECT <attribuuttilista> valitsee listan mukaiset sarakkeet (attribuutit) kyselyyn
	FROM <taululista> määrittelee haettavat taulut
	WHERE <ehdot> määrittelee ehdot haettaville riveille (monikoille)
		SELECT * hakee kaikki sarakkeet
		SELECT ilman WHERE-ehtoa hakee kaikki rivit


	SQL-kyselyn yleinen muoto:
		SELECT [A1, A2, … AN] -- valittavat sarakkeet
		FROM [T1, T2 … TM] -- valittavat taulut
		WHERE [L1] -- kyselyn ehto
		GROUP BY [L2] -- ryhmittelyehto
		HAVING [L3] -- ryhmittely hakuehto
		ORDER BY [L4] -- lajitteluehto
	Kommentit alkaa yleensä kahdella viivalla: -- (ei toimi Accessissa; vanhassa MySQL:ssä pitää olla välilyönti viivojen jälkeen)
	/* Tällä tavoin voidaan merkitä pidempi kommentti monissa tuotteissa (mm. MySQL, Oracle, SQL Server) */
	Monissa tuotteissa käskyn lopussa on puolipiste, mikä kertoo tuotteelle käskyn päättymisestä


	Hae kaikki henkilöt, jotka ovat syntyneet v. 1975:
		SELECT * FROM henkilo WHERE syntvuosi = 1975
	DISTINCT, mikäli mahdolliset toistot halutaan poistaa:
		SELECT DISTINCT myyja FROM tuotteet
	SELECT-lause voi sisältää sarakkeisiin kohdistuvia operaatioita (laskentaa) ja sarakkeelle voidaan antaa nk. Aliasnimi (AS-sidesanalla), esim.
		SELECT hinta, hinta * 1.22 AS HintaSisALV, nimi FROM tuote
	Monissa tuotteissa AS-sidesana voidaan jättää pois


	Haetaan kaikki tuotetiedot, lajittelu nimen mukaan:
		SELECT *
		FROM tuotteet
		ORDER BY nimi -- oletus = nouseva eli ASC, laskeva = DESC
	Kysely, joka lajittelee ensisijaisesti sukunimen mukaan, mutta näyttää kuitenkin ensin etunimen:
		SELECT etunimi, sukunimi, kunta, tutkinto, palkka FROM henkilo ORDER BY sukunimi, etunimi


	WHERE-ehto voi sisältää
		vertailuoperaattoreita <, >, <>, <=, >=, !=, !>, !<)
		BETWEEN -määreen
		IN -määreen
		LIKE -määreen
		IS NULL tai IS NOT NULL -ehdon
		AND, OR ja NOT -operaattoreita
	Merkkijonohaut:
		% = mikä tahansa merkkijono (Accessissa *)
		_ = joku merkki (Accessissa ?)
		Kirjainkoolla on väliä (paitsi MS:n tuotteissa ja MySQL:ssä)


		SELECT nimi, hinta
		FROM tuotteet
		WHERE hinta BETWEEN 100 AND 1000;

		SELECT nimi FROM tuotteet
		WHERE nimi LIKE '%86%';

		SELECT nimi, hinta FROM tuotteet
		WHERE nimi NOT IN ('pentium' , 'K6');


	Viisi standardifunktiota:
		AVG -- keskiarvo
		MIN -- pienin arvo
		MAX -- suurin arvo
		SUM -- summa
		COUNT -- lukumäärä
	Esim. montako henkilöä on henkilo-taulussa:
		SELECT Count(*) AS Lkm FROM henkilo;


	Koostefunktioita käytetään SELECT-lauseen sarakeluettelossa ja HAVING-lauseessa
		SELECT MAX(hinta), MIN(hinta) -- suurin ja pienin hinta
		FROM tuote;
	WHERE-lauseessa koostefunktioita ei voi käyttää (vaan ne on laitettava HAVING-lauseeseen), esim. Haetaan myyjät, joiden myymien tuotteiden hinta yhteensä on yli 5000:
		SELECT myyja, SUM(hinta) -- tuotteiden hintojen summa
		FROM tuote;
		GROUP BY myyja -- ryhmittely myyjän mukaan
		HAVING SUM(hinta) > 5000;
	DISTINCT-rajaus toimii muissa tuotteissa paitsi Accessissa:
		SELECT COUNT(DISTINCT city) -- monestako kaupungista
		FROM authors; -- kirjailijoita


	GROUP BY -ehdolla tiedot ryhmitellään jonkin sarakkeen tai sarakkeiden mukaan ryhmiin
		GROUP BY -ehdon ryhmiin kohdistetaan yleensä jokin summafunktio
		kaikki SELECT-listan lauseet, joissa ei ole funktiota, on lueteltava GROUP BY –lauseessa!
	Esim. kunkin myyjän tuotteiden hintojen keskiarvo:
		SELECT myyja, AVG(hinta) FROM tuote
		GROUP BY myyja;
	Kunkin myyjän tuotetyyppien määrä
		SELECT myyja, COUNT(myyja) FROM tuote
		GROUP BY myyja;


	Sekä HAVING- että WHERE-lauseella voidaan ryhmittelyn tulosta rajata:
		SELECT myyja, COUNT(*) -- myös NULL kelpaa
		FROM tuote
		WHERE tuoteHinta > 100
		GROUP BY myyja -- hae myyjät joilla
		HAVING COUNT(*) >2; -- vähintään 3 tuotetta
	Tulosjoukkoa voidaan siis rajata eri tasoilla:
		rajataan ensiksi ryhmiteltävä joukko WHERE-lausekkeella
		tästä syntynyt tulos ryhmitellään GROUP BY-määrittelyllä
		lopuksi ryhmiteltyä joukkoa voidaan vielä rajata HAVING-lauseella


	Pyöristys useimmissa tuotteissa ROUND-funktiolla, esim.
		SELECT palkka, round(palkka*1.1,0) AS uusipalkka FROM emp;
	Päivämääräfunktiot, ks. Hovi s. 56 – 65
		Tuotekohtaiset maa-asetukset huomioitava
		ANSI-standardissa CURRENT_DATE: tämä päivä
	Tuotekohtaisista eroista on hyvä yhteenveto: http://troels.arvin.dk/db/rdbms/#functions


	Merkkitiedon käsittely
		standardissa merkkijono saadaaan funktiolla SUBSTRING(mjono FROM mista FOR pituus)
		monissa tuotteissa on kuitenkin SUBSTR(mjono,mista,mihin) -funktio (Accessissa Mid-funktio), esim.:
		SELECT sukunimi, ‘, ‘, SUBSTR(etunimi,1,1), ‘.’
		FROM nimet
		Tuloksena lista: Aaltonen, M. …
	Muita merkkijonofunktioita:
		CHAR_LENGTH -- merkkien määrä (Oraclessa LENGTH)
		UPPER(nimi) -- merkit isoiksi (Accessissa UCase)
		LOWER(nimi) -- merkit pieniksi (Accessissa LCase)
		LEFT(nimi, n) -- merkkijono vasemmalta (n merkkiä)
		RIGHT(nimi, n) -- merkkijono oikealta (n merkkiä)


Merkkijonojen yhdistäminen (konkatenointi)
	standardia noudattavat Oracle ja DB2, jossa merkkijonot yhdistetään kahdella pystyviivalla, esim.:
		SELECT sukunimi \|\| ', ' \|\| etunimi AS Nimi
		FROM HENKILO;
	MS:n tuotteissa käytetään + -merkkiä ja MySQL:ssä CONCAT-funktiota
Tietotyypin muuntaminen:
	eksplisiittisesti numeerisen ja merkkimuotoisen välillä, esim. ANSI-standardin CAST-funktiolla tai Oraclessa TO_CHAR (n, [format [,lang]]);
	muutoin implisiittisesti


	Nk. skalaarifunktiot: LN (), EXP (), POWER (), SQRT (), FLOOR (), CEIL[ING] (), WIDTH_BUCKET()
	Koostefunktiot: STDDEV_POP (), STDDEV_SAMP (), VAR_POP (), VAR_SAMP () ym.
	Nk. taulukkofunktiot: RANK () OVER ..., DENSE_RANK () OVER ..., PERCENT_RANK () OVER ..., CUME_DIST () OVER ..., ROW_NUMBER () OVER ...
	Muitakin on ...


	Tavallisin liitos on valintaliitos
		ehtona =, !=, <, <=, >=, >
		yhtäläisyysliitos (=) yleisin (vrt. Inner join)
		taulut liitetään toisiinsa yleensä avaimilla (perus- ja viiteavain)
	Esim. SELECT nimi, tilausnumero
		FROM asiakas INNER JOIN tilaus
		ON asiakas.asiakastunnus = tilaus.asiakastunnus;
	Kvalifiointi: taulun nimi sarakenimen eteen
		pakollista, jos saman niminen sarake kahdessa taulussa


	Liitosehto WHERE-lauseessa
	Esim. hae yrityksen nimi, ko. yrityksen henkilöiden nimet ja palkat yli 2500 tienaavista:
		SELECT Yrtun, Nimi, -- Hae yrityksen tunnus, nimi
		Sukunimi, Etunimi, Palkka -- ja henkilön nimi + palkka
		FROM YRITYS, HENKILO -- näistä tauluista
		WHERE YRITYS.Yrtun = HENKILO.Yrtun -- Liitosehto!
		AND Palkka > 7500 -- Hakuehto palkalle
		ORDER BY Nimi; -- Lajittelu


	Liitosehto FROM-lauseessa
	Hae yrityksen nimi, ko. yrityksen henkilöiden nimet ja palkat yli 2500 tienaavista:
		SELECT Yrtun, Nimi, -- Hae yrityksen tunnus, nimi
		Sukunimi, Etunimi, Palkka -- henkilön suku- ja etunimi + palkka
		FROM YRITYS -- YRITYS –taulusta, joka
		INNER JOIN HENKILO -- liitetään HENKILO-tauluun
		ON YRITYS.Yrtun = HENKILO.Yrtun -- Liitosehto
		WHERE Palkka > 7500 -- Hakuehto palkalle
		ORDER BY Nimi; -- Lajittelu
	Standardin mukaan voidaan myös käyttää NATURAL JOIN –liitosta, jos liitossarakkeet ovat samannimiset


	Outer Join ottaa mukaan myös ne rivit, jotka eivät täytä join-ehtoa; esim.:
		haetaan myös ne asiakkaat, joille ei löydy tilauksia:
		SELECT nimi, tilausnumero FROM asiakas LEFT OUTER JOIN tilaus ON asiakas.asiakastunnus = tilaus.asiakastunnus;
		vanha syntaksi: SELECT nimi, tilausnumero
		FROM asiakas, tilaus
		WHERE asiakas.asiakastunnus (+) = tilaus.asiakastunnus;
	OUTER-sana voidaan jättää pois SQL-standardissa


	Liitos itseensä: tarvitaan korrelaationimeä (alias)
	Esim. haetaan JAMKin eri yksiköt:
		SELECT a.nimi FROM asiakas a, asiakas b WHERE a.emoyritystunnus = b.asiakastunnus AND b.nimi = 'JAMK';
	Joissakin tuotteissa pitää käyttää AS-sidesanaa korrelaationimen edessä, joissakin pitää olla välilyönti
	Kun korrelaationimi on otettu käyttöön, ei alkuperäistä nimeä saa käyttää sarakkeen kvalifioinnissa (esim. edellisessä käskyssä SELECT asiakas.nimi antaisi virheilmoituksen


	Kaksi taulua (tai useampia) yhdistetään samantyyppisen tiedon avulla
	Esim. opettajien ja opiskelijoiden puhelinnumerot:
		SELECT OpeNimi AS Nimi, PuhNro, ’opettaja’
		FROM OPETTAJA
		UNION
		SELECT OpiskNimi AS Nimi, PuhNro, ’opiskelija’
		FROM OPISKELIJA
		ORDER BY 1;


	Voidaan käyttää SELECT, INSERT, UPDATE ja DELETE -komennoissa
	Sisin kysely suoritetaan ensiksi
	Voi palauttaa vain yhden sarakkeen ja sille yhden tai useamman arvon
		vertailuoperaattori “=“: alikysely voi palauttaa vain yhden arvon
		IN-operaattori tai vertailuoperaattori ANY tai ALL -ehdon kanssa sallii alikyselyn palauttavan useita arvoja
	Oltava aina suluissa ja haettavana saa olla vain yksi sarake
	Käyttää automaattisesti distinct-määrettä


	Hae sen henkilön nimi, joka myy solmioita:
		SELECT HenkNimi
		FROM HENKILO
		WHERE HenkID =
		(SELECT MyyjaID
		FROM TUOTE
		WHERE TuoteNimi = ‘Solmio');
	Aika usein alikyselyssä etsitään arvoa koostefunktiolla (palauttaa aina yhden arvon)