Average Grade

YAMK -arviointikriteerit @JAMK

In English Suomeksi AMK Sivuston ohjelmoinut Karo Saharinen

	0	1	2	3	4	5
1. Johdanto: Aiheen ja lähestymistavan valinta
Perustelut aiheen valinta	Aiheen valinta ei noudata JAMKin opinnäytetyöprosessia.	Opinnäytetyön aiheen valinta perustellaan opinnäytetyön tekijän oman työn kehittämisen näkökulmasta.	Opinnäytetyön aiheen valinta perustellaan opiskelijan työyhteisön näkökulmasta.	Opinnäytetyön aiheen valinta perustellaan toimeksiantajan organisaation / työelämän kehittämisen näkökulmasta.	Opinnäytetyön aiheen valinta perustellaan ammattialan kehittämisen näkökulmasta.	Opinnäytetyön aiheen valinta perustellaan ammattialalle merkityksellisyyden / työelämän uudistamisen / tutkimuksellisen uutuusarvon tai laajemman yhteiskunnallinen merkityksen näkökulmasta.
Aiheen rajaus	Opinnäytetyön aihetta ei ole rajattu. Lukija ei tiedä, mistä on kyse.	Opinnäytetyön aiheen rajaus on epärealistinen.	Opinnäytetyön aihetta on pyritty rajaamaan. Se jää kuitenkin lukijalle epäselväksi.	Opinnäytetyön aihe on rajattu ymmärrettävästi.	Opinnäytetyön aihe on rajattu ja rajaus on perusteltu.	Opinnäytetyön aihe on rajattu selkeästi ja perusteltu tietoperustaa hyödyntäen.
Opinnäytetyön tavoitteiden määritelty ja täsmennys	Tavoitteet ovat määrittelemättä.	Opinnäytetyön tavoitteet on määritelty epäselvästi.	Opinnäytetyön tavoitteet on määritelty, mutta ne kaipaavat täsmentämistä.	Opinnäytetyön tavoitteet on määritelty.	Opinnäytetyön tavoitteet on määritelty ja rajattu selkeästi.	Opinnäytetyön tavoitteet ovat vaativat ja ne on rajattu selkeästi ja käsiteltävän ilmiön kannalta oikein.
Opinnäytetyön kehittämis-/ tutkimustehtävien määrittely	Kehittämis-/ tutkimustehtävät ovat määrittelemättä.	Kehittämis-/ tutkimustehtävät on määritelty ja kuvattu epäselvästi.	Kehittämis-/ tutkimustehtävät on määritelty, mutta ne kaipaavat täsmentämistä.	Kehittämis-/ tutkimustehtävät on määritelty ja kuvattu.	Kehittämis-/ tutkimustehtävät ovat täsmentyneet, määriteltyja rajattu selkeästi.	Kehittämis-ja tutkimustehtävätovat vaativia. Ne on määritelty käsiteltävän ilmiön kannalta oikein ja rajaus on fokusoitunut.
2. Opinnäytetyön tietoperusta
Lähdeaineisto	Lähdeaineisto on suppea, oppikirjapohjainen.	Lähdeaineisto on satunnaisesti valittua, suppeahkoa ja osin epäolennaista.	Lähdeaineisto tukee opinnäytetyön aihetta ja liittyy käsiteltävään ilmiöön, mutta perustuu alan vakiintuneeseen tutkimustietoon.	Lähdeaineisto on olennaista opinnäytetyön aiheen ja käsiteltävän ilmiön kannalta. Se sisältää ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä ammattialan tai aihealueen tutkimustietoa.	Lähdeaineisto on monipuolista, ajankohtaista ja merkityksellistä opinnäytetyön aiheen ja käsiteltävän ilmiönkannalta. Se sisältää ajankohtaista kansallista ja kansainvälistä ammattialan tai aihealueen tutkimustietoa.	Lähdeaineisto on kattava systemaattiseen tiedonhakuun pohjautuvaa. Lähdeaineistona on käytetty ajankohtaista alan kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa kriittisesti yhteiskunnallinen viitekehys huomioiden.
Tietoperustan, teorian, viitekehyksen osuvuus ja riittävyys	Tietoperusta ei täytä akateemisuuden vaatimuksia.	Tietoperusta on hajanaista ja suoraa lähteiden referointia. Sen liittyminen opinnäytetyön tavoitteeseen on puutteellista.	Tietoperusta koostuu pääosin lähdeaineiston referoinnista. Tietoperusta liittyy opinnäytetyön aiheeseen ja käsiteltävään ilmiöön löyhästi.	Tietoperusta on relevantti ja rajattu aiheen ja käsiteltävän ilmiön kannalta. Lähdeaineiston käyttö osoittaa opinnäytetyöntekijän kykyä seurata ja eritellä ammattialan kehitystä ja tutkimustietoa.	Tietoperustassa on tarkasteltu ammattialan tutkimustietoa ja siitä on pyritty tekemään synteesiä.	Tietoperustassa on tarkasteltu ammattialan tutkimustietoa laaja-alaisesti ja kriittisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tietoperustasta on muodostettu synteesiä.
Keskeisten käsitteiden määrittely	Keskeiset käsitteet ovat määrittelemättä.	Keskeisiä käsitteitä on pyritty määrittelemään ammattialan vaikiintunutta tietoperustaa hyödyntäen.	Keskeiset käsitteet määritelty ja ne perustuvat ammattialan vakiintuneeseen tutkimustietoon.	Keskeiset käsitteet on määritelty selkeästi ja ne perustuvat ammattialan tai aihealueen kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon.	Keskeisten käsitteiden määrittely on johdonmukaista ja perusteellista. Määrittely pohjautuu ammattialan tai aihealueen kansalliseen ja kansainväliseen tutkimustietoon.	Keskeiset käsitteet on määritelty johdonmukaisesti ja niitä on tarkasteltu kriittisesti huomioiden laajempi yhteiskunnallinen viitekehys.
3. Opinnäytetyön toteutus ja tulokset
Kehittämis-/ tutkimusmenetelmien kuvaus	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmien kuvaus puuttuu. kehittämis-/ tutkimusmenetelmää ei ole valittu.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmät on kuvattu suppeasti ja ammattialan vakiintunutta kehittämis-/ tutkimusmenetelmien tietoperustaa ei hyödynnetä.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmät on kuvattu ammattialan vakiintunutta kehittämis-/ tutkimusmenetelmien tietoperustaa hyödyntäen.	Kehittämis-/ tutkimusmentelmät on kuvattu opinnäytetyön tavoitteen näkökulmasta onnistuneesti. Kuvauksessa hyödynnetään kehittämis-/ tutkimusmetelmien kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa.	Kehittämis-/ tutkimusmentelmät on kuvattu monipuolisesti, osuvasti ja opinnäytetyön tavoitteen näkökulmasta onnistuneesti. Kuvauksessa sovelletaan kriittisesti kehittämis-/ tutkimusmenetelmien kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa.	Kehittämis-/ tutkimusmentelmät on kuvattu monipuolisesti ja perusteellisesti. Valinnat on perusteltu kriittisesti jopa innovatiivisesti kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa soveltaen.
Kehittämis-/ tutkimusmenetelmien käyttö	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmien käyttö puutteellista ja jää lukijalle epäselväksi.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmiä on pyritty käyttämään alan vakiintuneen kehittämis-/ tutkimusperinteen mukaisesti.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmiä on käytetty soveltaen alan vakiintuneen kehittämis-/ tutkimusperinteen mukaisesti.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmiä on käytetty hyvin.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmiä on käytetty monipuolisestija oivaltavasti.	Kehittämis-/ tutkimusmenetelmiä on käytetty erityisasiantuntijuutta osoittaen.
Kehittämis-/ tutkimusaineiston keruu ja kuvaus	Aineistonkeruun kuvaus puuttuu tai aineistonkeruun menetelmää ei ole valittu.	Aineistonkeruun kuvaus on suppeaa eikä ammattialan vakiintunutta kehittämis-/ tutkimusmenetelmien tietoperustaa osata hyödyntää.	Aineistonkeruu on kuvattu ammattialan vakiintunutta kehittämis-/ tutkimusmenetelmien tietoperustaa hyödyntäen.	Aineistonkeruu on kuvattu onnistuneesti kansallista ja kansainvälistä kehittämis-/ tutkimuskirjallisuutta hyödyntäen.	Aineistonkeruu on kuvattu monipuolisesti, osuvasti ja onnistuneesti kansallista ja kansainvälistä kehittämis-/ tutkimuskirjallisuutta kriittisesti soveltaen.	Aineistonkeruu on kuvattu monipuolisesti ja perusteellisesti opinnäytetyön tavoitteen mukaisesti. Valinnat on perusteltu kriittisesti jopa innovatiivisesti kansallista ja kansainvälistä tietoperustaa soveltaen.
Kehittämis-/ tutkimusaineiston keruu ja kuvaus	Kehittämis-/ tutkimusaineisto on riittämätön ja sen luotettavuus on heikko tavoitteiden kannalta.	Kehittämis-/ tutkimusaineisto on opinnäytetyön tavoitteen kannalta suppea, luotettavuus on kyseenalainen.	Kehittämis-/ tutkimusaineisto on opinnäytetyön tavoitteen kannalta riittävä ja luotettava.	Kehittämis-/ tutkimusaineisto on opinnäytetyön tavoitteen kannalta laaja ja siitä voidaan tehdä perusteltuja johtopäätöksiä.	Kehittämis-/ tutkimusaineisto on opinnäytetyön tavoitteen kannalta riittävän laaja ja sitä on tarkasteltu kriittisesti.	Kehittämis-/ tutkimusaineisto hankintatapa on innovatiivinen ja tarjoaa mahdollisuuden monialaiseen hyödyntämiseen.
Kehittämis-/ tutkimusaineiston analyysi	Aineistonanalyysiä ei ole kuvattu.	Aineistonanalyysi on kuvattu ja tehty suppeasti.	Aineisto on analysoitu ammattialan vakiintuneen kehittämis-/ tutkimusperinteen mukaisesti.	Aineisonanalyysi on kuvattu hyvin ja tehty onnistuneesti.	Aineistonanalyysi on kuvattu monipuolisesti ja tehty oivaltavasti.	Aineistonanalyysi on kuvattu monipuolisesti ja kriittisesti.
Tulosten/tuotosten esittäminen	Opinnäytetyön tuloksia/tuotoksia ei kyetä esittämään.	Tulokset/tuotokset on esitetty suppeasti ja niiden havainnollistaminen on heikkoa.	Tulokset/tuotokset on esitetty ja niitä on pyritty havainnollistamaan.	Tulokset/tuotokset on esitetty perustellusti ja havainnollisesti.	Tulokset/tuotokset on esitetty havainnollisesti, monipuolisesti ja perustellusti.	Tulokset/tuotokset on esitetty havainnollisesti, monipuolisesti ja perustellusti ja niitä on tarkasteltu kriittisesti.
Tavoitteiden saavuttaminen	Opinnäytetyölle asettuja tavoitteita ei saavuteta.	Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutetaan osittain. Opinnäytetyö kehittää pääosin tekijän henkilökohtaista osaamista. Toimeksiantajan palaute osoittaa puutteita työssä.	Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutetaan pääosin. Opinnäytetyö kehittää tekijän henkilökohtaista osaamista. Toimeksiantaja on pääosin tyytyväinen työn tuloksiin.	Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutetaan. Työ kehittää myös organisaation/työyhteisön osaamista. Toimeksiantaja on tyytyväinen työn tuloksiin.	Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutetaan hyvin. Työ kehittää ammatti-/toimialan osaamista.	Työlle asetetut tavoitteet saavutetaan erittäin hyvin. Työ kehittää ammatti-/toimialaa. Toimeksiantajan palaute on kiittävää.
Prosessin/projektin hallinta	Opiskelija ei kykene suunnittelemaan ja toteuttamaan opinnäytetyötä.	Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan opinnäytetyön. Opiskelija ei kykene hyödyntämään ohjausta.	Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan opinnäytetyön melko itsenäisesti. Opiskelija ei kykene hyödyntämään saamaansa ohjausta.	Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opinnäytetyön itsenäisesti osaten hyödyntää opinnäytetyön ohjausta. Opiskelijan työote on jokseenkin aloitteellinen ja kehittävä.	Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opinnäytetyön itsenäisesti osaten aktiivisesti hyödyntää opinnäytetyön ohjausta. Opiskelijan työote on aloitteellinen, kehittävä ja reflektiivinen.	Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa opinnäytetyön itseohjautuvasti ja tuloksellisesti. Hän pystyy arvioimaan työskentelyprosessiaan analyyttisesti ja osoittaa kykyä kehittää sitä. Opiskelija osoittaa asiantunti-juuttaan ohjausprosessissa.
4. Opinnäytetyön pohdinta
Keskeisten tulosten ja teorian välinen vuoropuhelu	Opiskelijan asiantuntijuus ei välity opinnäytetyöstä ei välity. Tulosten/tuotosten tarkastelua ei ole kyetty tekemään suhteessa tietoperustaan.	Opiskelija osoittaa niukasti asiantuntijuutta pohdinnassa. Tulosten/tuotosten peilaaminen tietoperustaan ontuu.	Opiskelija kykenee osoittamaan asiantuntijuuttaan pohdinnassa. Keskeisiä tulosten/tuotosten väline vuoropuhelu niukkaa.	Opiskelija kykenee osoittamaan hyvää asiantuntijuuttaan pohdinnassa. Pohdinnassa keskeisiä tuloksia/tuotoksia on tarkasteltu tietoperustaa hyödyntäen.	Opiskelija osoittaa vahvaa asiantuntijuuttaan pohdinnassa. Pohdinnassa keskeisiä tuloksia/tuotoksia on tarkasteltu tietoperustaa hyödyntäen hyvin ja kriittisesti.	Pohdinnassa keskeisiä tuloksia/tuotoksia on tarkasteltu tietoperustaa hyödyntäen oivaltavasti ja akateemista asiantuntijuutta osoittaen.
Työn luotettavuus	Luotettavuuden arviointi puuttuu.	Luotettavuuden arviointi on puutteellista.	Luotettavuuden arviointi on tehty osittain tai pinnallisesti.	Luotettavuuden arviointi on tehty oikein, mutta suppeasti.	Luotettavuuden arviointi on perusteellista ja reflektiivistä.	Luotettavuuden arviointi on perusteellinen ja tarkastelu on reflektiivistä ja kriittistä.
Johtopäätösten esittäminen	Opinnäytetyön johtopäätöksiä ei kyetä esittämään.	Opinnäytetyön johtopäätökset on esitetty, mutta ne ovat niukkoja eikä niiden perusteella esitetä kehittämisideoita.	Johtopäätökset on esitetty ja niiden perusteella esitetään kehittämisideoita.	Johtopäätöksinä on esitetty ja perusteltu. Niiden perusteella esitetään toimeksiantajalle jatkotoimenpiteitä ja kehittämisehdotuksia.	Johtopäätöksinä esitetään ammatti-/toimialalle sovellettavissa olevia jatkotoimenpiteitä ja kehittämisehdotuksia.	Johtopäätöksinä esitetään ammatti-/toimialaa kehittäviä innovatiivisia jatkotoimenpiteitä ja kehittämisehdotuksia.
5. Raportointi
Raportoinnin tarkkuus ja havainnollisuus	Opiskelija ei pysty raportoimaan opinnäytetyötään johdonmukaisesti ja havainnollisesti. Työssä on havaintoja plagioinnista.	Raportointi on havainnollista, mutta siinä on epäloogisuuksia ja puutteita.	Raportointi on johdonmukaista ja havainnollista. Siinä on vähäisiä puutteita.	Raportointi on tehty johdonmukaisesti, perustellusti ja havainnollisesti.	Raportointi on tehty analyyttisesti ja havainnollisesti. Raportointi on kiinnostava asiatekstiä ja osoittaa opinnäytetyöntekijän asiantuntijuutta.	Raportointi on vakuuttavaa, vaikuttavaa ja osoittaa opinnäytetyöntekijän kykyä kriittiseen ajatteluun ja taitoa viestiä tuloksista erilaisille sidosryhmille.
Opinnäytetyön kieli ja asiatyyli	Opiskelija ei pysty itsenäisesti tuottamaan hyväksyttävää asiatyylistä tekstiä.	Opiskelijan teksti on jäsentymätöntä ja siinä on paljon erilaisia kieli- ja tyylivirheitä.	Opiskelijan teksti on osittain jäsentymätöntä ja siinä on toistuvia kieli- ja tyylivirheitä.	Opiskelijan teksti on jäsentynyttä ja siinä on satunnaisia kieli- ja tyylivirheitä	Opiskelijan teksti on sujuvaa ja lähes virheetöntä asiatyyliä.	Opiskelijan teksti on sujuvaa ja virheetöntä asiatyyliä.
Raportointiohjeiden noudattaminen	Ei noudata JAMK:n raportointiohjeistusta.	Noudattaa JAMK:n raportointiohjeistusta. Ohjeistuksen noudattaminen on kuitenkin erittäin puutteellista.	Noudattaa JAMK:n raportointiohjeistusta. Ohjeiden hallinta on kuitenkin melko puutteellista.	Noudattaa keskeisiltä osin JAMK:n raportointiohjeistusta (lähdemerkinnät, rakenne, ulkoasu). Yksityiskohdissa voi olla puutteita.	Noudattaa JAMK:n raportointiohjeistusta. Yksityiskohdissa voi olla vähäisiä puutteita.	Noudattaa kaikilta osin JAMK:n raportointiohjeistusta.

Vapaat kommentit